Radio-ohjattava vetotraktori

Kouluprojektina täytyi valmistaa sähköllä toimiva leluauto. Päätin heti, että rakennan vetotraktorin, joka jaksaa vetää mahdollisimman paljon kuormaa. Luonnostelun lopputuloksena oli tällainen: Yksinkertainen kori, isot takapyörät, pakoputket kyljissä ja edessä pieni vastapaino keulimista estämässä.

Aloitin rakentamisen vaihteistomoottorin rakennussarjasta. Pienen sähkömoottorin akseli pyörii todella vinhaa vauhtia (1). Halusin vetotraktoriin paljon vääntöä, joten moottorin akselin ja rengasakselin väliin piti lisätä monta välitystä suurentavaa hammasratasta (2-6). Vetotraktori tulisi kulkemaan hitaasti, mutta vääntöä olisi runsaasti.

Nro 1 kohdilla on pienoismoottorin akseli (mustan osan takana). Nro:t 2-5 ovat vapaasti pyöriviä hammasrattaita, 2 pyörii nopeimmin ja 5 hitaimmin. Esimerkiksi: Kun 2 pyörähtää kolme kertaa, niin 3 pyörähtää kerran. Sama toistuu kutoseen asti, joka pyörii todella hitaasti verrattuna ykköseen. Nro 6 on tiukasti kiinni takarenkaiden akselissa ja siirtää pienoismoottorin välittämän pyörimisliikkeen renkaisiin.

Punaisten levyjen tarkoitus on vain pitää hammasrataspakettia kasassa.

Olin sahannut vanerista neliskanttisen palan siten, että moottorikokonaisuus mahtuu leveyssuunnassa sen sisäpuolelle. Renkaita oli valmiina monen näköisiä ja kokoisia. Otin taakse luonnollisesti isot renkaat ja eteen pienet. Eturenkaiden akseli on pienillä rengasruuveilla kiinni vanerissa.

Kiinnitin 3kpl 1,5V sähköpareja (kansankielellä paristot) koteloineen kiinni pohjaan ja kiinnitin johdot pultteihin. Tämä vaihe ei ollut pakollinen. Se helpottaa jatkossa, jos johto menee poikki. Tällöin uutta johtoa ei tarvitse kolvata kiinni esimerkiksi moottoriin, vaan sen voi litistää mutterin väliin.

Halusin vetotraktorista kauko-ohjattavan, joten otin kotoa mukaan rikki menneen auton raadon. Hyödynsin siitä piirilevyn ja kauko-ohjaimen. Piirsin paperille piirilevyn kuvan ja merkkasin kunkin johdon paikan ja käyttötarkoituksen ennen johtojen katkomista. En olisi muuten muistanut mihin mikäkin johto kuuluu.

Kiinnitin vetotraktorin johdot piirilevyyn ja kokeilin kulkupelin toimivuutta. Hyvin pelitti, joskin hammasrattaat pitivät kauheaa meteliä. Vaseliini auttoi asiaan ja hurina oli siedettävissä.

Sain paristokotelon sulmaan ja savuamaan kytkemällä virtapiirin oikosulkuun. Oikosulku syntyy, kun paristojen navat kytketään toisiinsa johdolla. Olin kytkenyt vahingossa yhden johdon liikaa virtakytkimen ja pariston napojen välille, jolloin virta pääsi kulkemaan paristojen plusnavasta suoraan miinusnapaan. Kuvasta voi tarkkasilmäinen huomata mikä on vialla.

Tässä kytkennät on oikein ja johdot lyhennetty. Virtakytkin on paristokotelon vieressä auton pohjassa. Keltainen johto kytketään antenniin ja mustat kaksi irrallista johtoa ovat tarkoitettu moottorille kääntyviä etupyöriä varten.

Seuraavaksi piirsin auton kotelon mallin paperille ja tein pikaisesti puusta muotin vakuumikonetta varten. Kiinnitin muotin vaneriin ja tein vakuumikoneella muovista autolle korin! Koneen käyttö oli helppoa. Muotti asetettiin koneen pohjalle oikein päin. Sen jälkeen muovilevy lämmitettiin koneessa ja auto prässättiin alhaalta päin muoviin. Samalla koneen sisälle tehtiin tyhjiö, joka veti muovin tiukasti muotin ympärille. Ylimääräisen muovin sai leikattua pois saksilla.

Porasin muovikuoreen eteen reiät etulamppuja varten, työnsin niihin kirkkaat ledit ja kytkin johdot virtapiiriin. Ledit syttyvät, kun virran kytkee päälle.

Vetotraktorissa on usein isot ja näyttävät pakoputket, jotka lyövät lieskoja tai ainakin hurjasti pakokaasua. En keksinyt muuta, kuin isot punaiset ledit, jotka syttyvät "kaasua" painettaessa. Kolvasin 6 lediin valmiiksi johdot. 

Kolvasin paksut (keltainen ja punainen) johdot virtapiiriin. Johdoissa on haaroitus siksi, koska ledejä tulee molemmille puolelle traktoria.

Sahasin puisesta pyörötangosta pakoputken palasia, joihin porasin reiät. Sahasin tangot pitkittäin puoliksi niiltä kohdin, jotka tulevat auton kylkiin kiinni. Maalasin spraylla putket mustaksi ja liimasin punaiset ledit tangon päihin kiinni. Porasin traktorin kuoren yläosiin reiät johtoja varten ja kuumaliimasin pakoputket traktorin kylkiin kiinni.

Maalasin traktorin keulaan punaisen tehostevärin spraylla.

Kolvasin punaisten ledien johdot punaiseen ja keltaiseen paksuun johtoon kiinni. Olisin voinut kytkeä ledit sarjaankytkentään, jolloin johtosotkua ei olisi tullut niin paljon. Tällä rinnankytkentätavalla pääsin helpommalla, joten tein niin. Mahtuuhan noita johtoja auton sisällä olemaan.

Tässä vaiheessa auton tekniikka oli jo täysin kunnossa.

Traktorista puuttui kuskin turvakaaret. Otin ohutta tankoa, jotka väänsin silmämääräisesti tuohon muotoon. Porasin kuoreen reiät tankoja varten. Spreijasin tangot mustaksi ja liimasin tangot kuumaliimalla kuoren sisäpuolelta paikoilleen.

Otin kotoa mukaan pienen muoviukkelin, jolta sahasin jalat irti. Liimasin ukon selkään muovinpalan penkiksi ja ukon kiinni traktoriin. Ratin virkaa tekee musta kumirenksu. Traktorin edessä oleva vastapaino on metalliputkea, jonka päissä on muovisuojat. Putki on pienoismoottorille tarkoitetussa muovitelineessä. Harmaa väri vaihtuu myöhemmin punaiseksi. Takarenkaissa on pitoa lisäämässä "sulavaa" teippiä.

Vetotraktori valmiina. Perässä on koukku, johon vedettävän painon voi narulla kiinnittää. Akkuporakonetta, ruuvilaatikkoa ja kahvikuppia testimielessä vedin, mutta tarkkaa tietoa ei ole, millaista kuormaa tämä jaksaa vetää perässään.

Traktori on noin 25cm pitkä ja kulkee eteenpäin-taaksepäin. Jatkokehittelynä voisin tehdä ainakin kääntyvät etupyörät.