Patagrilli

Tekaisin patagrillin viime kesänä. Grillikausi taas lähenee, joten tässä esimerkki, miten grilliä EI kannata tehdä.

Hanki ruosteinen pata. Reikä pohjassa on eduksi.

Osta halvin ja pienin teräsharja ja hinkuta sillä ruostetta irti vain näön vuoksi.

Älä suojaa alustaa millään lailla, vaan anna ruosteen kulkeutua kenkien pohjissa sisälle saakka.

Pyyhi pata puhtaaksi tärpättiin kastetulla "nukkaamattomalla" liinalla.

Totea, että eihän ne ruosteet kunnolla irronneet, mutta älä anna sen häiritä.

Osta liian pieni purkki pohjamaalia.

Selittele itsellesi: "Ei se ruoste tuosta läpi tule."

Ole saita ja hanki vain yksi purkki kuumankestomaalia.

Totea, ettei maali riittänyt, mutta älä kuitenkaan osta toista maalipurkkia.

Älä jaksa tehdä grillille kunnon telinettä. Turvaudu sen sijaan johonkin halpaan ratkaisuun, kuten kaarrekiviin.

Maalaa huolettomasti kivet mustaksi, koska grillikin on sen värinen. Käytä hyväksi havaittua itsepetostaktiikkaa, eli "kyllä se maali tossa pysyy".

Älä ole tyytyväinen lopputulokseen, mutta tyydy siihen.

Koska pohjassa on reikä, kaada sinne hiekkaa laattoja suojaamaan. Älä vaan keksi parempaa ratkaisua.

Kuvittele, että pieniä klapeja polttamalla padan lämpötila voisi ehkä nousta 200 asteeseen, minkä kuumankestomaali vaatii kovettuakseen.

Väännä grillausritilälle pidikkeet rautalangasta, koska muutakaan ei löydy.

Totea lopuksi, että grilli kaikesta huolimatta toimii!

Huom! Yritä olla seuraavana keväänä huomaamatta, kun maali irtoilee ja ruoste alkaa puskea läpi.