Huonekalusarja jatkuu sohvapöytäprojektilla, joka valmistui hiljattain. Aiempi sohvapöytä toimi laskutasona, mutta siitä puuttui säilytystila lehdille, kaukosäätimelle ja pelikonsolin ohjaimille. Lisäksi halusin latauspisteen kännykälle.
Muotoilu noudattaa aiemmin valmistetun tv-tason tyyliä ja materiaalikin on tietysti samaa - 18mm paksua koivuvaneria. Metallisten jalkojen väriksi valikoitui musta, jota on muuallakin olohuoneessa.
Luonnostelin pöytää ensin paperilla ja mallinsin tuotoksen SketchUpilla. Esineen näkeminen kolmiulotteisena auttaa hahmottamaan sen paremmin. Sen lisäksi mallista saa tarkat mitat osien sahausta varten.
Pöytä on 80cm leveä, 50cm syvä ja 45cm korkea.
_____________________________________________________________________________________
Sohvapöytä oli virtuaalisessa olohuoneessa jo ennen kuin sitä oli alettu valmistamaan.
_________________________________________________________________________________________
Työ oli osa kouluprojektia ja pöytä on yhdistelmä puu- ja metallityötä. Nurkat olin päättänyt tehdä jiiriin, joten sahasin ne 45 asteen kulmaan. Nurkat kiinnitettiin toisiinsa dominokeksien ja liiman avulla. Pöydän keskellä olevalle levylle tein uurreliitoksen taltalla käsin.
_________________________________________________________________________________________
Suunnittelin sijoittaa kannen sisäpuolelle langattoman laturin, jotta kännykkää voisi ladata sohvapöydän päältä. Jyrsin laturille kolonkin valmiiksi. Lopullisesta tuotoksesta langaton lataus jäi pois, koska lataus ei onnistunut 5mm paksun vanerin läpi.
Koivuvaneri on jo sellaisenaan sileää, mutta hioin kaikki pinnat tasohiomakoneella karkeudella 240.
Koivuvaneri on jo sellaisenaan sileää, mutta hioin kaikki pinnat tasohiomakoneella karkeudella 240.
_________________________________________________________________________________________
Hommasin netistä edulliset pohjakiinnitteiset rullakiskot laatikkoa varten. En ollut aiemmin kiskollista laatikkoa tehnyt, joten sitäkin tuli opeteltua tässä työssä. Laatikko ei ollut vaikea rakentaa, mutta mitoituksessa sai olla tarkkana. Puuliitokset tein puutappien avulla ja kisko kiinnitettiin puuosiin ruuveilla.
Hommasin netistä edulliset pohjakiinnitteiset rullakiskot laatikkoa varten. En ollut aiemmin kiskollista laatikkoa tehnyt, joten sitäkin tuli opeteltua tässä työssä. Laatikko ei ollut vaikea rakentaa, mutta mitoituksessa sai olla tarkkana. Puuliitokset tein puutappien avulla ja kisko kiinnitettiin puuosiin ruuveilla.
_________________________________________________________________________________________
Olin suunnitellut ja sahannut vanerilevyt siten, että puun kuviointi jatkuu nätisti nurkan yli. Onnistuin silti - (en tiedä mitä tapahtui) - liimaamaan levyt toisiinsa väärin, eikä lopputulos ollut suunnitelman mukainen. Tällä kertaa kuviot kuitenkin menevät nurkan yli samaan suuntaan, toisin kuin aiemmin tekemässäni tv-tasossa. Jiirikulma on joka tapauksessa siistin näköinen.
_________________________________________________________________________________________
Projektin ärsyttävin vaihe oli jatkuva purkaminen ja kokoaminen ennen lopullista liimaamista. Työn edetessä tuli monia vaiheita, joissa levyt piti irroittaa toisistaan eikä se ollut helppoa jiiriliitosten takia. Lisäksi onnistuin useasti kolhimaan levyjä milloin mihinkin.
_________________________________________________________________________________________
Halusin lisätä sohvapöydän laatikkoon valot, jotka syttyvät automaattisesti laatikkoa avatessa ja sammuvat sulkiessa. Toimintaperiaatteesta kerron tarkemmin alempana.
Sovittelin sähköjohtojen kulkureitin ja jyrsin niille uran kannen alapuolelle.
Halusin lisätä sohvapöydän laatikkoon valot, jotka syttyvät automaattisesti laatikkoa avatessa ja sammuvat sulkiessa. Toimintaperiaatteesta kerron tarkemmin alempana.
Sovittelin sähköjohtojen kulkureitin ja jyrsin niille uran kannen alapuolelle.
_________________________________________________________________________________________
Laatikon taakse jätin tilaa valojen paristoille ja varavirtalähteelle. Sohvapöydän avohyllyn sisäpuolelle kun tuli lisättyä kännykän latauspistoke, johon varavirtalähdettä tarvittiin.
_________________________________________________________________________________________
Tässä välissä tietopläjäys.
Ledit (arkikielessä led-valot) tarvitsevat toimiakseen tasavirtaa, jota saa mm. paristoista. Ledien etuna on pieni virrankulutus, ne eivät lämpene paljoa ja kestävät pitkään. Alla olevassa kuvassa näkyvä läpinäkyvä mötikkä on valkoista väriä säteilevä laajakulmaled.
Ledit vaativat tietyn jännitteen, jotta virta kulkee niiden läpi ja ne alkavat hohtaa. Silloin puhutaan kynnysjännitteestä, joka on ledeillä yleensä 1,6 - 3,6 Volttia. Yhden tavallisen sähköparin (arkikielessä patterin) jännite on 1,5V. Tästä voidaan päätellä, ettei yhdellä patterilla saa lediä hohtamaan. Kun pattereita kytketään sarjaan (peräkkäin), jännitteksi muodostuu pattereiden jännitteiden summa.
Kun tavallista lediä käytetään täydellä teholla, se kuluttaa virtaa yleensä 20-30 milliampeeria. Mikäli virran määrää kasvatetaan liikaa, led hajoaa. Ledejä käytettäessä täytyykin tietää syöttöjännitteen (patterien yhteisjännite) suuruus, ledien kynnysjännite sekä ledin virrankulutus. Niiden perusteella voidaan laskea virtapiiriin sopiva virranrajoitin, joka on yleensä vastus. Kuvassa vastus on sininen pieni pötkylä.
Alla olevassa kuvassa on siis virtapiiri, johon sisältyy jännitelähde eli paristot, sähköjohdot, led, vastus ja kytkin jolla virran saa kulkemaan tai katkaistua. Valitsin omaan projektiini valkoista väriä säteilevän ledin, jonka kynnysjännite on 3,6V. Kolmen sarjaankytketyn AA-sähköparin yhteenlaskettu jännite on 4,5V. Koska virtapiirissä on liian iso jännite, se pudotetaan sopivaksi vastuksen avulla.
Vastus - joka siis rajoittaa virran kulkua ja pienentää jännitettä - muuttaa sähköenergian lämmöksi. Oikeantehoinen vastus lasketaan ohmin lain avulla U / I = R. U on jännite, I on sähkövirta ja R on resistanssi eli vastus.
Lasketaan alla olevan kuvan mukaiseen virtapiiriin sopiva vastus. Lähtöjännite on 4,5V ja ledin kynnysjännite on 3,6V. Ensin lasketaan vastuksessa tuhottavan jännitteen suuruus 4,5V - 3,6V = 0,9V. Sen jälkeen muutetaan ledin virrankulutus milliampeereista ampeereiksi 20mA = 0,02A. Lopuksi lasketaan vastuksen resistanssi 0,9V / 0,02A = 45 ohmia. Tämän jälkeen etsitään vastus, jonka vakioarvo on lähimpänä. Tässä tapauksessa lähin vakiovastus on 47R eli 47 ohmia.
Tällä tavoin led kestää mahdollisimman pitkään. Mikäli led hohtaa liian kirkkaasti, voidaan virran kulkua rajoittaa isomman vastuksen avulla. Tällöin led hohtaa hieman himmeämmin. Sohvapöydän laatikoihin ei tarvitse kovin paljoa valoa, joten omiin kytkentöihin lisäsin tarvittavaa isomman vastuksen.
Ledit (arkikielessä led-valot) tarvitsevat toimiakseen tasavirtaa, jota saa mm. paristoista. Ledien etuna on pieni virrankulutus, ne eivät lämpene paljoa ja kestävät pitkään. Alla olevassa kuvassa näkyvä läpinäkyvä mötikkä on valkoista väriä säteilevä laajakulmaled.
Ledit vaativat tietyn jännitteen, jotta virta kulkee niiden läpi ja ne alkavat hohtaa. Silloin puhutaan kynnysjännitteestä, joka on ledeillä yleensä 1,6 - 3,6 Volttia. Yhden tavallisen sähköparin (arkikielessä patterin) jännite on 1,5V. Tästä voidaan päätellä, ettei yhdellä patterilla saa lediä hohtamaan. Kun pattereita kytketään sarjaan (peräkkäin), jännitteksi muodostuu pattereiden jännitteiden summa.
Kun tavallista lediä käytetään täydellä teholla, se kuluttaa virtaa yleensä 20-30 milliampeeria. Mikäli virran määrää kasvatetaan liikaa, led hajoaa. Ledejä käytettäessä täytyykin tietää syöttöjännitteen (patterien yhteisjännite) suuruus, ledien kynnysjännite sekä ledin virrankulutus. Niiden perusteella voidaan laskea virtapiiriin sopiva virranrajoitin, joka on yleensä vastus. Kuvassa vastus on sininen pieni pötkylä.
Alla olevassa kuvassa on siis virtapiiri, johon sisältyy jännitelähde eli paristot, sähköjohdot, led, vastus ja kytkin jolla virran saa kulkemaan tai katkaistua. Valitsin omaan projektiini valkoista väriä säteilevän ledin, jonka kynnysjännite on 3,6V. Kolmen sarjaankytketyn AA-sähköparin yhteenlaskettu jännite on 4,5V. Koska virtapiirissä on liian iso jännite, se pudotetaan sopivaksi vastuksen avulla.
Vastus - joka siis rajoittaa virran kulkua ja pienentää jännitettä - muuttaa sähköenergian lämmöksi. Oikeantehoinen vastus lasketaan ohmin lain avulla U / I = R. U on jännite, I on sähkövirta ja R on resistanssi eli vastus.
Lasketaan alla olevan kuvan mukaiseen virtapiiriin sopiva vastus. Lähtöjännite on 4,5V ja ledin kynnysjännite on 3,6V. Ensin lasketaan vastuksessa tuhottavan jännitteen suuruus 4,5V - 3,6V = 0,9V. Sen jälkeen muutetaan ledin virrankulutus milliampeereista ampeereiksi 20mA = 0,02A. Lopuksi lasketaan vastuksen resistanssi 0,9V / 0,02A = 45 ohmia. Tämän jälkeen etsitään vastus, jonka vakioarvo on lähimpänä. Tässä tapauksessa lähin vakiovastus on 47R eli 47 ohmia.
Tällä tavoin led kestää mahdollisimman pitkään. Mikäli led hohtaa liian kirkkaasti, voidaan virran kulkua rajoittaa isomman vastuksen avulla. Tällöin led hohtaa hieman himmeämmin. Sohvapöydän laatikoihin ei tarvitse kovin paljoa valoa, joten omiin kytkentöihin lisäsin tarvittavaa isomman vastuksen.
Kuvassa alhaalla näkyvä musta osa on vipukytkin. Kun vipu on vapautettu, virta pääsee kulkemaan johtimien läpi ja led hohtaa. Suunnittelin sohvapöydän valaistuksen siten, että laatikon ollessa suljettu vipu on painettuna ja virta ei pääse kulkemaan. Kun laatikon avaa, niin vipu vapautuu, virta pääsee kulkemaan ja ledit syttyvät. Kytkentä on helppo tehdä ja toimii hyvin, mikäli laatikko on pääsääntöisesti kiinni. Valaistuksen olisi voinut toteuttaa järkevämminkin esimerkiksi siten, että valot syttyvät hetkeksi ja sammuvat kohta automaattisesti. Tähän olisi vaadittu kuitenkin lisää osia.
_________________________________________________________________________________________
Sohvapöytään laitoin 2 valkoista laajakulmalediä ja 6 x 1,5V AA-patteria sekä 120 ohmin vastuksen. Kuvassa näkyy myös varavirtalähde ja pistokkeelle kulkeva johto kännykän latausta varten.
_________________________________________________________________________________________
Lopulta pääsin liimaamaan levyt yhteen. Olin jo tätä ennen käsitellyt levyt sisä- ja ulkopuolelta Osmo Color puuvahalla, joka oli valmiiksi sävytetty kuultovalkoiseksi.
_________________________________________________________________________________________
Metalliosiksi valikoitui 20x20mm teräsputki ja 20x20mm L-teräs. Hiekkapuhalsin osat, jotta pohjamaali kiinnittyisi helposti.
_________________________________________________________________________________________
Hitsasin rungon (aluksi vinoon tietysti). Kuvassa on meneillään puristimien avulla suoristaminen ja korjaushitsaukset, jolla yritin saada jalat suoraksi.
_________________________________________________________________________________________
Hitsasin putken kiinni L-rautoihin kuvan mukaisesti sisäpuolelta. Hankaluuksia aiheutti materiaalin paksuusero, joten jälki ei ollut ihan priimaa. Kuvaa en hitsaustuloksesta viitsi esitellä.
_________________________________________________________________________________________
Onnistuin tekemään metallirungosta juuri oikean kokoisen. Puu- ja metalliosien nurkat osuivat sopivasti kohdilleen.
_________________________________________________________________________________________
Pohjamaalasin metalliosat Rostex Super ruosteenestopohjamaalilla ruiskua käyttäen.
_________________________________________________________________________________________
Sen jälkeen tein pienen välihionnan ja pintamaalasin rungon Maston Hammer Metal Paintilla mustaksi. Pohjamaalin tummanharmaa mattasävy olisi ollut täydellinen. Pintamaali oli liian mustaa ja kiiltävää, mutta siihen oli tyytyminen. Näin pientä maalausta varten en hommannut omaa maalipurkkia.
_________________________________________________________________________________________
Yksityiskohta valmiista tuotoksesta. Avolokerossa on upotettu usb-pistoke.
_________________________________________________________________________________________
Ledit ovat juuri sopivan kirkkaat laatikossa. Mitään isoa hyötyä ei valaistuksesta ole, mutta tulipahan tehtyä.
_________________________________________________________________________________________
Sohvapöytä sille kuuluvalla paikalla.
_________________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________________
Sarjan seuraavassa osassa esitellään riippuvalaisin